Eilen löysin lähimarketistani ihan oikeita kaurahiutaleita, voiko suurempaa onnea ihmispolo maanpäällä kohdata! Kolmen viikon uutterien etsintöjen ja vehnädieetin jälkeen voin taas ryhtyä alkamaan päiväni kaurapuurolla.

Olen myös löytänyt - kuten ylpeydekseni voin todeta - leipää jossa on kokonaiset 60 prosenttia ruista. Se on satumaista maassa jossa syödään  patonkia aamupalaksi, lounaalla ja iltapalalla. Lupaan ja vannon etten enää ikinä syö unicafelounaalla patonkia. Tai maanantaispagettia, huh, perunaa, perunaa ihanaa perunaa.

Omituista tässä maassa on se, ettei ravintoloista saa ruoka kello 14 ja 18 välillä, opiskelijaruokaloistakaan.
Ja leipominen on mahdotonta. Jokaisessa franprixissä on hyllyittäin valmisruokaa, mutta jauhoja saa hakea, usein turhaan. Hiivasta puhumattakaan. Eikä meidän keittiössä sen puoleen ole uuniakaan. Kuivausrumpu kyllä muttei uunia!

No on hyvääkin. Ruoka on vähän halvempaa ja alkoholi paljon halvempaa. Eurolla saa marketista punkkupullon, neljällä eurolla hyvän punkkupullon. Ja nämä juustot ja tuoreet vihannekset ja hedelmät...

Ja ihmeellisiäkin asioita tapahtuu: olen alkanut juoda kahvia, voitteko kuvitella. Minä en. No, se on varmasti vain jotain ilmastoon liittyvää ja ohimenevää.